Vincitin Aleksi Virkkala: Vinkit tekoälyn käyttöön ohjelmistokehittäjille – aloita pienestä ja opi tekemällä!

Generatiivisten tekoälytyökalujen, kuten ChatGPT:n, suosio on räjähtänyt viime aikoina, ja me Vincitillä olemmekin tutkineet, kuinka näitä uusia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää ohjelmistokehityksessä. Esittelemme tässä muutamia tärkeimpiä oppeja, joita olemme tähän mennessä oppineet generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksista ja haasteista.

Ohjelmistokehittäjille uusia supervoimia

Generatiivinen tekoäly tarjoaa ohjelmistokehittäjille jännittäviä uusia supervoimia. Olemme todenneet esimerkiksi, kuinka tekoäly voi merkittävästi nopeuttaa tiettyjä toistavia koodaustehtäviä. Olemme esimerkiksi käyttämällä prompteja ja selkeitä ohjeita kyenneet luomaan kokonaisia koodipätkiä tiettyjen toimintojen tuottamiseen, kuten esimerkiksi ”user authentication”. Pienellä ihmiskäden kosketuksella tämä automaattisesti luotu koodi voidaan hienosäätää ja integroida projektiin.

Generatiivinen tekoäly on osoittautunut taitavaksi keskeisten teknisten käsitteiden tiivistämisessä ja ohjelmistoarkkitehtuurin yleiskatsausten kokoamisessa, vapauttaen ohjelmistokehittäjät keskittymään haastavampiin ja monimutkaisempiin osuuksiin dokumentaatiossa.

Tekoälyä voidaan pyytää selittämään esimerkiksi uusi JavaScript viitekehys tai tietokanta-arkkitehtuurin lähestymistapa yksinkertaisin termein, jolloin se tarjoaa uusille kehittäjille mahdollisuuden päästä vauhtiin ohjelmistokehityksen parissa.

Kuinka päästään yli nykyisistä rajoitteista?

Generatiivisten tekoälytyökalujen käytölle on myös selkeitä rajoitteita. Tekoäly tarvitsee vielä hyvin spesifiset ohjeet ja promptit tuottaakseen korkealaatuisia ja merkityksellisiä tuotoksia. Ilman selkeitä ja täsmällisiä ohjeita tekoäly usein sortuu vakio-oletuksiin, geneerisiin ja epätarkkoihin vastauksiin.

Ilman ihmisen läpikäyntiä hyödynnettyyn, automaattisesti generoituun koodiin liittyy myös riskejä. On tullut vastaan esimerkkejä, jossa koodi oli rakennettu oikein, mutta ei täsmännyt tarkoitettuun ohjelmistologiikkaan, jolloin lopputulos ei ollut toimiva. Huolellinen testaus on siten edelleen välttämätöntä.

Workflow’n näkökulmasta generatiivisen tekoälyn integrointiin liittyy oppimiskäyrä: perinteisestä koodaamismentaliteetista on päästävä irti, ja omaksuttava ajattelutapa, jossa koodari hallinnoi ja hienosäätää tekoälyn tuotoksia. Tämä vaatii hieman totuttelua, ja tasapainon löytäminen tekoälyn hyödyntämisen ja tuotosten valvonnan välillä kysyy harjoittelua.

Katse tulevaisuuteen

Kun generatiivisen tekoälyn kyvykkyys kasvaa, ennustamme sen roolin muuttuvan yhä vaikuttavammaksi, parantaen ja muokaten lähes kaikkia ohjelmistokehityksen osa-alueita. On kuitenkin epätodennäköistä, että
ihmiskehittäjistä tulisi lähiaikoina tarpeettomia. Vaikka ensimmäiset kokeilut ovatkin olleet lupaavia, monimutkaisessa logiikassa, järjestelmäsuunnittelussa, asiakastarpeiden tulkinnassa ja monissa muissa asioissa, joissa ihmisen älykkyys ja luovuus ovat välttämättömiä, on tekoälyllä edelleen huomattavia rajoituksia.

Oikean tasapainon löytäminen ihmisen ja tekoälyn välille on avainasemassa. On kuitenkin päivänselvää, että generatiivinen tekoäly on transformatiivinen teknologia ohjelmistokehitykselle ja olemme toistaiseksi vain raapaisseet pintaa sen tarjoamista mahdollisuuksista. Tulevaisuudesta tulee kiehtova.

Vinkkejä generatiivisen tekoälyn käyttöönottoa suunnitteleville ohjelmistokehittäjille

• Aloita pienestä – keskity kohdennettuun, tarkasti määriteltyyn ja rajattuun käyttökohteeseen ennen kuin laajennat isompiin kehitystehtäviin
• Työskentele iteratiivisesti – ole valmis hienosäätämään prompteja ja toistamaan useita kierroksia
• Ota käyttöön huolellinen tarkastusprosessi – älä sokeasti hyväksy automaattisesti luotua tuotosta ilman asianmukaista testausta
• Parhaiten oppii tekemällä – kokemus kartuttaa taitoa luoda prompteja, jotka toimivat parhaiten eri käyttötarkoituksiin
• Dokumentoi oppimaasi ja seuraa, mitkä promptit tuottavat parhaita tuloksia

Hallinnon ja lainsäädännön katsaus

EU on luomassa tekoälylle maailman ensimmäistä kattavaa sääntelyviitekehystä ”tekoälylailla”, jonka odotetaan tulevan voimaan vuosina 2025-2026. Siinä tekoälyt luokitellaan riskitasojen perusteella, ja riskitasoille määritellään niitä vastaavat säännöt. Esimerkiksi korkean riskin tekoäly, kuten kriittisissä infrastruktuureissa käytettävä teknologia, edellyttää arviointeja koko elinkaarensa ajan. Tiukkoja kieltoja ehdotetaan sisällöntuotannolle jossa tekoälyn hyödyntämistä ei ole merkitty ja turvattomalle biometriselle tunnistamiselle, kuten julkiselle kasvontunnistukselle.

Varovaisella sääntelyllä pyritään edistämään tekoälyinnovaatioita vastuullisesti, mutta liian rajoittava politiikka voi toisaalta vaarantaa kehityksen.

Strukturoitu valvonta ja avoimuusstandardit auttavat kuitenkin varmistamaan, että ihmisen ohjaus pysyy tekoälyn integroinnin keskiössä. Me Vincitillä keskitymme käyttämään näitä uusia ja monipuolisia työkaluja tehostamaan työtämme eettisesti.

Generatiivisen tekoälyn kehitysmahdollisuuksien ja eettisten vaikutusten selvittämisessä on varmasti vielä paljon tehtävää. Yksi asia näyttää kuitenkin selvältä – AI-teknologia on tullut jäädäkseen ja tulee yhä useammin osaksi ohjelmistosuunnittelua.

Katso myös:

Generatiivinen AI ohjelmistokehittäjille -koulutus