- Uncategorized
It-alalla työ on jatkuvaa oppimista.
Haastattelimme pitkän linjan IT-ammattilaista, COR Groupin tietohallintojohtajana toimivaa Satu Palviaista IT-alan muutoksesta ja alan ammattilaisiin kohdistuvista osaamisvaatimuksista. Aikaisemmin Palviainen on toiminut tietohallintojohtajan tehtävissä muun muassa Attendolla ja Realia Groupissa. Hän on ehtinyt 25-vuotisen uransa aikana näkemään alan murroksen aitiopaikalta.
”IT-ala kehittyy nopealla vauhdilla ja osaamista on kehitettävä jatkuvasti”, Satu toteaa. Teknologiat happanevat koko ajan nopeammalla aikataululla, kun tilalle kehitetään uusia, parempia teknologioita – tämä johtaa siihen, että palveluiden elinkaarta on tarkasteltava jatkuvasti, aivan IT:n perusasioista lähtien.
Palviainen huomauttaa, että pelkkä teknologioiden osaaminen ei alalla enää riitä. Tietohallinnon rooli on muuttunut ja nykyään korostuu erityisesti liiketoiminnan tarpeiden ymmärtäminen. Tietohallinnosta on kuoriutunut hyvin keskeinen liiketoiminnan kehittäjä, ja harva IT yksikkö on enää peruspalveluiden tuottaja. ”Tietotekninen tarve perustuu aina liiketoimintaan, ja myös liiketoiminta muuttuu jatkuvasti – prosesseja optimoidaan, haetaan parempaa henkilöstötyytyväisyyttä tai käyttäjäkokemusta. Tämä tarkoittaa sitä, että tietohallinnon täytyy ymmärtää liiketoiminnan lähtökohtia ja tarpeita paremmin, jotta pystyy vastaamaan niihin.”
Keskeinen haaste alalla on osaavan henkilöstön saatavuus. Palviainen toteaakin, että yrityksen työnantajamielikuva on äärimmäisen tärkeässä roolissa, jotta parhaat osaajat saadaan taloon. Rekrytointia helpottaa, jos yritys on mielenkiintoisessa ja haastavassa vaiheessa sekä ja talon sisältä löytyy vahva, ammattimainen kollega verkosto, jota kautta pystyy kasvattamaan omaa osaamistaan ja saamaan tukea omalle työlleen.
Työnantajan näkökulmasta yritykset joutuvat taas jatkuvasti arvioimaan sitä, mitä osaamista halutaan pitää talon sisällä ja mitä hankitaan talon ulkoa – ja suositaanko kotimaista osaamista vai hankitaanko tekijät ulkomailta.
Sekä generalisteja että erityisosaamista tarvitaan.
Kun tietohallinto linkittyy yhä vahvemmin liiketoimintaan, tarvitaan generalisteja, jotka ymmärtävät isossa kuvassa kokonaisuuksia monesta asiasta. Alalla on pulaa kokeneista osaajista, joilla on taito viedä asioita eteenpäin, aina strategisesta näkemyksestä operatiiviseen toimintaan asti.
Sen lisäksi kaiken tyyppinen erityisosaaminen on arvossaan – Palviaisen mukaan jokaiselle osaajalle on tarvetta, niin ERP -osaajille, arkkitehdeille, projektipäälliköille, IT-asiantuntijoille kuin koodareille. Pulaa ei ole pelkästään senioritekijöistä, vaan kaiken tyyppisistä ammattilaisista järjestelmäasiantuntijoista lähtien.
Myös toimenkuvat ovat laajentuneet ja muuttuneet haastavimmiksi. Palviainen näkee, että esimerkiksi järjestelmäasiantuntijan ammatti on nykyään hyvin vaativa, sillä asiantuntijan tulee tuntea sekä järjestelmät että yrityksen toimintatavat läpikotaisesti. ”Sama koskee service deskiä. Nykyisin service deskiin ei soiteta juurikaan enää niitä hyvin perusasioita, vaan käyttäjien kysymykset ovat hyvin moninaisia ja haasteellisia. Yrityksessä saattaa olla esimerkiksi maksupäätteitä tai muita erityistoiminnallisuuksia käytössään, joten service desk palveluntarjoajien on täytynyt kehittää palvelurepertuaariaan valtavasti.”
IT-alalla koulutuksen merkitys kasvaa.
Viimeiset 20-vuotta Palviainen on toiminut esihenkilöroolissa. Hän näkee, että tärkeänä osana esihenkilötehtäviä on huolehtia henkilöstön kehittämisestä ja tarjota työntekijöille jatkuvia oppimismahdollisuuksia työtehtävien ja koulutusten kautta.
”Ajatellen työnantajamielikuvaakin, IT-ammattilaiset arvostavat sitä, että osaamisen johtaminen on työnantajalle osa arkea ja kouluttautumisesta huolehditaan.” Palviainen nostaa hyvänä esimerkkinä esille terveydenhuolto alan, jossa osaamisen kehittämiselle on varattua aikaa kuukausittaisesta työajasta. Toki hoitoalalla koulutus on pitkälti lakisääteisten velvollisuuksien johdosta hoidettu näin systemaattisesti, mutta miksei samantyylistä mallia voisi ”vapaaehtoisesti” tuoda myös IT-alalle, jossa muutostahti on kova. ”It-alalla aletaan mennä siihen, että työ on jatkuvaa oppimista ja sille oppimisille on varattava aikaa.”
Omassa tiimissään Palviainen suosii yhteiskoulutuksia. Näissä kouluttaja otetaan suoraan yritykseen kouluttamaan isompaa työryhmää. Koulutuksissa pystytään näin ollen pohtia yhdessä yrityksen caseja ja soveltamaan näitä koulutettavaan aihealueeseen. Yhteiskoulutuksen hyödyksi hän näkee sen, että tiimi pääsee ryhmänä miettimään ja keskustelemaan haasteita sekä oppimaan yhdessä. Osaamisessa päästään siis tiiminä samalle tasolle käsiteltävän asian osalta.
Yhteiskoulutusten lisäksi hänen mukaansa on tärkeää tarjota syventäviä koulutuksia omaan erityisosaamiseen liittyen, oli se oma osaamisalue sitten esimerkiksi pilvipalvelut tai tietoturva. Palviainen vinkkailee tiimiläisilleen erilaisia itseppimisvaihtoehtoja, jos sopivia tulee vastaan.
Erityisen tärkeänä osa-alueena Palviainen näkee sen, että koulutukselle järjestetään aikaa, jotta ihminen pystyy aidosti kaiken kiireen keskellä keskittyä oppimiseen. Myös oppimisen jälkeen pystyttävä tuomaan oppimat asiat käytäntöön eli hyödyntämään niitä päivittäisessä työssä ja jakamaan oppinsa muille. ”Tärkeää on, ettei pelkästään keskitytä siihen koulutukseen itsessään, vaan mietitään, miten voidaan tuoda lisäarvoa omaan työhön ja koko tiimille myös koulutuksen jälkeen. ”
Palviainen pyrkii myös osallistamaan oman tiiminsä jäsenet liiketoimintojen koulutuksiin, jotta syntyy enemmän ryhmäytymistä ja tiimiytymistä yli perinteisten osastojen rajojen. ”Meillä on tarve vastata liiketoiminnan tarpeeseen, joten meidän on ymmärrettävä, miten liiketoiminta toimii ja miten heidän strategiansa saadaan toteutettua. Pyrimme siksi olemaan myös heidän koulutuksissaan läsnä. Sama toimii myös toisinpäin, eli tarjoamme liiketoiminnalle mahdollisuuden osallistua tietohallinnon koulutuksiin.”
Tulevaisuudessa moninaisuus on entistä tärkeämmässä roolissa.
Tulevaisuuden IT-osaajille on valtavasti vaatimuksia, ja lista tulee varmasti kasvamaan entisestään. Tulevaisuuden ammattilaisen on kyettävä miettimään pitkän tähtäimen isoa kuvaa ja samalla osattava reagoida päivittäisiin, hektisiin asioihin. ”Täytyy olla korkean tason näkemystä, jotta pystyy ymmärtämään isoa kuvaa ja samalla kuitenkin on oltava syvää osaamista”, sanoo Palviainen.
Lisäksi alalla arvostetaan kasvavassa määrin geneerisiä taitoja, jotka ovat kaikille hyödyksi, kuten projektihallinnan taidot. ”Usein asioita viedään eteenpäin joko perinteisin projektihallinnan keinoin tai ketterin menetelmin.” Myös sosiaaliset- ja viestintätaidot sekä dokumentointitaidot ovat tärkeässä roolissa. Tulevaisuudessa korostuu myös entisestään kykyä ajatella käyttäjän kokemusta ja astua käyttäjän rajapintaan.
Mistä trendeistä puhutaan nyt?
Nyt puhutaan paljon digitaalisesta maailmasta, ja koronan myötä tämä näkyy monen yrityksen toiminnassa. Koronan myötä muun muassa itsepalvelun mahdollistajat ovat lisääntyneet, ja tiedolla johtaminen luonnollisesti digitaalisuuden kyljessä. Digitaalisuutta pitää pystyä analysoimaan – on mitattava, miten esimerkiksi palveluiden lanseeraus onnistui, pitääkö tehdä korjaavia liikkeitä ja toimiiko korjausliikkeet? Palveluiden määrän kasvun kautta myös datan määrä ja datan ymmärtämisen merkitys kasvaa.
Lisäksi tietoturva ja tietosuoja ovat luonnollisesti edelleen tapetilla. Digitaalisten palveluiden lisääntymisen luo potentiaalia myös tietoturva ja tietosuoja haavoittuvuuksille. ”Kun ollaan koko ajan enemmän ja enemmän tietoteknisessä ympäristössä, tulee tietoturvan ja -suojan merkitys entisestään kasvamaan.”
Uploadilla koulutuksia arkkitehtuurista datan hallintaan.
Uploadin tarjonnasta löytyy ensi vuonna iso joukko laadukkaita IT-alan koulutuksia. Ammattilaiset voivat kehittää osaamistaan muun muassa datan hallintaan, DevOpsiin, IT-arkkitehtuuriin, tekoälyyn ja pilvipalveluihin liittyen. Kaikkiaan koulutuksia on luvassa kahdeksankymmentä.
Koulutusaiheet ovat valikoituneet yleisön kiinnostuksen mukaan. Tarkoituksena on varmistaa, että jokainen osallistuja pystyy päivittää itsensä, samoin kuin ohjelmistoja päivitetään, vastaamaan niin asiakkaiden, esihenkilöiden kuin kollegoidenkin välillä mahdottomiltakin tuntuviin toiveisiin.