It-alalla työ on jatkuvaa oppimista.

Haastattelimme pitkän linjan IT-ammattilaista, COR Groupin tietohallintojohtajana toimivaa Satu Palviaista IT-alan muutoksesta ja alan ammattilaisiin kohdistuvista osaamisvaatimuksista. Aikaisemmin Palviainen on toiminut tietohallintojohtajan tehtävissä muun muassa Attendolla ja Realia Groupissa. Hän on ehtinyt 25-vuotisen uransa aikana näkemään alan murroksen aitiopaikalta.

”IT-ala kehittyy nopealla vauhdilla ja osaamista on kehitettävä jatkuvasti”, Satu toteaa. Teknologiat happanevat koko ajan nopeammalla aikataululla, kun tilalle kehitetään uusia, parempia teknologioita – tämä johtaa siihen, että palveluiden elinkaarta on tarkasteltava jatkuvasti, aivan IT:n perusasioista lähtien.

Palviainen huomauttaa, että pelkkä teknologioiden osaaminen ei alalla enää riitä. Tietohallinnon rooli on muuttunut ja nykyään korostuu erityisesti liiketoiminnan tarpeiden ymmärtäminen. Tietohallinnosta on kuoriutunut hyvin keskeinen liiketoiminnan kehittäjä, ja harva IT-yksikkö on enää peruspalveluiden tuottaja. ”Tietotekninen tarve perustuu aina liiketoimintaan, ja liiketoiminta kehittyy jatkuvasti – luodaan uusia palveluja, prosesseja optimoidaan, toiminta digitalisoituu, kehitetään entistä parempaa henkilöstötyytyväisyyttä tai käyttäjäkokemusta. Tämä tarkoittaa sitä, että tietohallinnon täytyy ymmärtää liiketoimintaa ja sen tarpeita paremmin, jotta pystyy vastaamaan niihin.”

Keskeinen haaste alalla on osaavan henkilöstön saatavuus. Palviainen toteaakin, että yrityksen työnantajamielikuva on äärimmäisen tärkeässä roolissa, jotta parhaat osaajat saadaan taloon. Rekrytointia helpottaa, jos yritys on mielenkiintoisessa ja haastavassa vaiheessa sekä jos talon sisältä löytyy vahva, ammattimainen kollegaverkosto, jonka kanssa asioita saadaan edistymään ja pystytään samalla kasvattamaan myös omaa osaamistaan ko. alueelta.

Työnantajan näkökulmasta yritykset joutuvat taas jatkuvasti arvioimaan sitä, mitä osaamista halutaan pitää talon sisällä ja mitä hankitaan talon ulkoa – ja suositaanko kotimaista osaamista vai hankitaanko tekijät ulkomailta.

Sekä generalisteja että erityisosaamista tarvitaan.

Kun tietohallinto linkittyy yhä vahvemmin liiketoimintaan, tarvitaan generalisteja, jotka ymmärtävät isossa kuvassa kokonaisuuksia monesta asiasta. Alalla on pulaa kokeneista osaajista, joilla on taito viedä asioita eteenpäin, aina strategisesta näkemyksestä operatiiviseen toimintaan asti.

Yleisosaamisen lisäksi erityisosaamiset on arvossaan – Palviaisen mukaan jokaiselle osaajalle on tarvetta, niin ERP -osaajille, arkkitehdeille, projektipäälliköille, IT-asiantuntijoille kuin koodareille. Pulaa ei ole pelkästään senioritekijöistä, vaan kaiken tyyppisistä ammattilaisista järjestelmäasiantuntijoista lähtien.

Myös toimenkuvat ovat laajentuneet ja muuttuneet haastavimmiksi. Palviainen näkee, että esimerkiksi järjestelmäasiantuntijan ammatti on nykyään hyvin vaativa, sillä asiantuntijan tulee tuntea sekä järjestelmät että yrityksen toimintatavat, olla taitava viestijä ja verkostossa toimija.  ”Sama koskee service deskiä. Nykyisin service deskiin ei soiteta juurikaan niissä perusasioissa, vaan käyttäjien kysymykset ovat hyvin moninaisia ja haasteellisia. Liiketoimintojen digitalisoituessa käyttäjä soittaakin prosessissa olevasta epäkohdasta, eikä laitehaasteesta, joten service desk palveluntarjoajien on täytynyt kehittää myös palvelurepertuaariaan ja asiakaskokemusta.”

Mistä trendeistä puhutaan nyt?

Nyt puhutaan paljon digitaalisesta maailmasta, ja koronan myötä tämä näkyy monen yrityksen toiminnassa. Koronan myötä muun muassa itsepalvelun mahdollistajat ovat lisääntyneet, ja tiedolla johtaminen luonnollisesti lisääntyy digitaalisuuden kyljessä. Digitaalisuutta pitää pystyä analysoimaan – on mitattava, miten esimerkiksi palveluiden lanseeraus onnistui, pitääkö tehdä korjaavia liikkeitä ja toimiiko korjausliikkeet? Palveluiden määrän kasvun kautta myös datan määrä ja datan ymmärtämisen merkitys kasvaa.

Lisäksi tietoturva ja tietosuoja ovat luonnollisesti edelleen tapetilla. Digitaalisten palveluiden lisääntymisen luo potentiaalia myös tietoturva ja tietosuoja haavoittuvuuksille. ”Tietoturvassa suurin uhka on usein käyttäjä. Tietoturvatietoisuuden ja osaamisen merkitys henkilöstössä kasvaa ja kunkin tulee ymmärtää mitä turvallinen työskentely tarkoittaa ja mitä se vaatii. Osaamisen ylläpitäminen on myös tällä osa-alueella jatkuvaa oppimista niin koulutusten, kuin kokemustenkin kautta”

Uploadilla koulutuksia arkkitehtuurista datan hallintaan.

Uploadin tavoitteena on auttaa IT-alan ammattilaisia pysymään muutosvauhdissa mukana. Tarjonnasta löytyy heti ensimmäisenä vuonna 100 laadukasta  IT-alan koulutusta ja tarjonta tulee kasvamaan kovalla vauhdilla. Ammattilaiset voivat kehittää osaamistaan muun muassa datan hallintaan, DevOpsiin, IT-arkkitehtuuriin, tekoälyyn ja pilvipalveluihin liittyen – tutustu tarjontaan täällä.

Koulutusaiheet ovat valikoituneet yleisön kiinnostuksen mukaan. Tarkoituksena on varmistaa, että jokainen osallistuja pystyy päivittää itsensä, samoin kuin ohjelmistoja päivitetään, vastaamaan niin asiakkaiden, esihenkilöiden kuin kollegoidenkin välillä mahdottomiltakin tuntuviin toiveisiin.